pau-kotimbnetfiphakkola.blogspot.com

Ajelin juhannuspyhänä äitini luo ja palasin kolmen vuorokauden kuluttua kotiin. Matkat tein aamuvarhain, koska sää on helteinen. Äitini kanssa teimme reilun 300 km matkan ja vierailimme kahden veljentyttäreni luona Pohjois-Pohjanmaalla yhden päivän aikana. Sää oli kuin maitokeittoa kuten lämpimästä kesäpäivästä sanottiin lapsuudessani. Niin kauas kuin silmä siinsi näkyi "aakeeta laakeeta" ja aurinko paistoi. Kerrassaan ikimuistoinen sää. Istuimme pihagrillillä toisen perheen kanssa reissullamme. Sääsket eivät hätistelleet, ei ollut kylmä eikä kuuma. Oli vain suloinen lämmin kesä niin kuin ei koskaan ennen. Ihmeellistä se oli. Tuota matkaa olimme koko talven äitini kanssa suunnitelleet. "Sitten keväällä joskus...". Nyt vain lähdimme matkaan ja kaikki sujui kuin rasvattu. "Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen." "Itseään hän ei saata kieltää" - Jumala on uskollinen ja pitää omistaan huolen. Siihen eivät ansioni riitä, mutta J

Kiva herätä kohtalaisen virkeänä ilman päänsärkyä. Ukkosluonteinen ilma kai on sitä saanut aikaan viime aikoina kuten ylenmääräistä väsymystäkin. Olin aikeissa lähteä kävelyseuran mukana 10 km:n lenkille. Soitin kuitenkin sairaalaan ja kuulin, että Arilla on aloitettu antibiootti. Päätin mennä sairaalaan tarkistamaan tilanteen. Kolmelta vietämme seurakunnassa yhteisöpäivää. Se tarkoittaa sitä, että syömme yhdessä, kukin tuo yhteiseen pöytään sitä, mitä olemme sopineet. Minä vien mustikkapiirakkaa kolmelle, jälkiruokaa siis. Ruokailun jälkeen pastori pitää opetuksen aiheesta, mitä paimenvirka tarkoittaa. Sitten meillä on messu. Vietämme siis monta tuntia yhdessä ja niin varmaan toimittiin myös alkuseurakunnan aikoina. Yhdessä olo oli ja on tärkeää. Seura tekee kaltaisekseen, sanotaan myös. Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinä, Herra, lohdutat minua.

Moni asia on viime aikoina muistuttanut minua, että ei tarvitse halveksia pienten alkujen päiviä. Pienistä asioita ilomme koostuu, murusista usein. - Löytyy hieroja, jonka kanssa voi puhua ja myös itkeä. - Saa istua lapsenlapsi sylissään ja lukea tälle kirjaa, "lue, mummo!" - Tulee lapsuudenystäviä kylään oman kiireensä keskeltä - Pystyy kävelemään pitkin katuja ja iloitsemaan vapaudestaan! - Uinti meressä, jossa lämpötila on niin korkea, että voi uida miten kauan huvittaa - Vähittäinen terveyden palautuminen, ikä huomioon ottaen - Sekin tuo iloa, ettei minun tarvitse enää mitään uraa luoda: saan olla ikäiseni nainen, väsynyt ja uuvahtava, mutta sittenkin elän ja saan olla MINÄ! Kesäiloa, auringonvaloa, armon vilauksia ja ystävän kohtaamisia, sinulle lukijani!