Ylösnousemus on totta!

Jeesus nousi kuolleista,
kuolemalla kuoleman voitti.
Haudoissa oleville elämän antoi.

Itsekin olen ollut usein laulamassa luterilaisessa yökirkossa tuota hymniä.

Kiitän tänään jälleen Arin tervehtymisestä korkeasta kuumeesta (39,4). Kiitän Jumalaa antibiooteista, korkeasta lääketieteellisestä tietämyksestä. Sekin on Jumalan lahjaa länsimaille.

Kiitän, että Jumala antoi minun huomata Arin kipeät varpaat ja kantapään. Rukoilen, että ne paranevat kuntoon.

Ihmettelen Jumalan kaikkivaltiutta, voimaa ja rakkautta minua pientä ihmistä kohtaan, kun hän pitää Arista niin hyvää huolta ja samalla koko perheestämme.

Ihmettelen hengityksen lahjaa: tajutonkin ihminen hengittää. Kun aika täyttyy, hengitys pysähtyy. Mikä sen saa aikaan - tai paremminkin KUKA: vain yksin Jumala.

Eräs saattohoitotyötä tehnyt ihminen kertoo huikaisevasta henkisestä kasvusta, mitä hän on nähnyt monilla ihmisillä viimeisinä elämänsä päivinä, tunteina ja hetkinä. Koska Jumala on antanut elämän, hän pitää varmasti huolen myös siitä, että se meidän jokaisen kohdalla loppuu juuri oikealla ajalla.

Kiitos, rakas Jumala, rakkaudestasi, jota osoitat meille Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa.
Kiitos, rakas Jeesus, joka kuolit rakkaudesta minuun ja jokaiseen ihmiseen.
Kiitos, rakas Pyhä Henki, että vahvistat heikkoa uskoamme ja nostat katseemme aina uudelleen Jeesukseen. Aamen.

Olen varma siitä,
ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit,
eivät henkivallat,
ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat,
ei korkeus eikä syvyys,
ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta,
joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Room 8:38-

Kommentit

  1. Terttumarja10. huhtikuuta 2012 klo 21.00

    Yhdyn kiitoksiisi Jumalan huolenpidosta, Ari on tosiaankin Isän hellässä hoidossa.
    Hoitajat ja lääkärit, sinä ja muut perheenjäsenet olette Jumalan käsiä ja jalkoja.:)

    VastaaPoista
  2. pau11. huhtikuuta 2012 klo 11.12

    Kiitos, Rosina.
    On ihme, miten nopeasti Ari toipui jälleen: parissa päivässä crp laski yli sata pykälää. Antibiootti auttoi, Jumala antoi sen vaikuttaa!
    Esirukouksien merkityskin selviää meille kerran perillä: Jumala kuulee jokaisen huokauksenkin!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevät!

Kyllä tämä naisen mieli kääntyy kuin keväinen tuuli! Pohjoistuuli on vähitellen kääntymässä etelämmäksi, joten sää toivon mukaan lämpenee. Vaikka pyrin olemaan vakaa enkä kaikkien tuulien riepoteltavissa, sittenkin pienet asiat vaikuttavat suuresti siihen, millaisena elämän koen. Tänään iloitsen siitä, että mieheni Ari naureskeli ja vaikutti voivan oikein hyvin, kun soitin osastolle ja juttelin hänen veljensä kanssa. Ari oli kuulolla koko ajan ja sai osallistua näin keskusteluumme. Valo on minulle tärkeämpää kuin sään lämpö. Takkia päälle ja pipoa päähän, jos palelee, mutta aurinko ei paista, vaikka mitä tekisimme. Jumala säät ja ilmat säätää, ja nyt juuri olen hyvin kiitollinen Hänelle kaikesta huolenpidosta ja rakkaudesta. Tänä iltana luokseni kokoontuu Wycliffe-rukouspiiri. Aiheenamme on raamatunkääntäjien työ ympäri maailmaa. Ei mikään vähäpätöinen asia. Kun kansat saavat kuulla Jumalan puhetta omalla kielellään, se synnyttää uskoa kaikkivaltiaaseen Jumalaan, Luojaamme. ...
Lue lisää

Sana kantaa

Kuva
Helppoina päivinä en epäile ollenkaan selviytymistäni päivästä toiseen. Silloinkin Jumalan sana rohkaisee ja lohduttaa joka tapauksessa. Tällaisina päivinä kuin tänään kiitosaiheeksi nousee se, että Jumala ei muutu. Hän on sama eilen tänään ja iankaikkisesti.  Vähäsarja kertoo kuvassa olevan kirjan päivän tekstissä Jaakobin painista, 1 Moos 32:24-26. Vähäsarja sanoo muun muassa: ...tämän tien matkaajia yhdistää se, että on jouduttu painiin oudon muukalaisen kanssa ja on tultu hänen kanssaan tutuiksi. Siinä painissa on jouduttu maahan lyödyiksi ja matkaa on täytynyt jatkaa eri tahdissa kuin ennen. Yksin ei pärjää, tarvitaan muita vierelle. Matkavauhdin hiljettyä on päämäärä kuitenkin selkiytynyt. Rakkaaksi on käynyt outo mies, joka tätä oudosti onnellista joukkoa johtaa, Hän kantaa heikoimmat sylissään. Minäkin saan olla siinä.  
Lue lisää

Vuosi espanjan opiskelua

Kuva
Kiitollinen mieli siitä, että olen käynyt syksystä asti jokaisella espanjan oppitunnilla. Jotain olen oppinut. Ainakin sen, että vähän osaan, aavistelen vähän vasta. Mutta jostain on alettava. Minua innostaa ajatus, että vuoden päästä lähtisin caminolle, toisin sanoen kävelemään Espanjaan Santiago de Compostelaan tai siis osan reitistä, jonkin pätkän vanhaa pyhiinvaellusreittiä. Nähtäväksi jää, miten käy. Mutta kun on jokin päämäärä, opiskelu on mielekkäämpää kuin ilman sitä. Yhtä suurella ja vielä suuremmalla innolla vaellan reittiä kohti Jumalan taivasta. Minulle on tie viitoitettuna, saan kulkea edellä valmistettua reittiä. Päämäärä on tiedossa, eväät saan kutakin päivää varten. Tarvitsen uskoa ja luottamusta. Niitä saan ja ne kasvavat Raamatun lukemisen ja kuulemisen myötä, seurakunnan opetuksessa ja ehtoollisella käymisellä. Päämääränä taivas!
Lue lisää