Kirkas aamu pian koittaa!
Tänäänkin on kirkas aamu, kuten on ollut varmaan kuukauden ajan yöpakkasista huolimatta. Eilinen vain oli pilvinen, lumisateinen välipäivä. Millainenhan mahtaa olla iankaikkisuuden aamu? Se, kun näemme Jeesuksen! Silloin ehkä kestämme nähdä ja kokea Jumalan kirkkautta eri lailla kuin nyt. Nythän näemme kuin kuvastimesta, varjon tavoin. Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen kertovat sen, mitä Jumalasta voimme nyt kokea. Nekin ovat toisinaan hyvin kirkkaita hetkiä. Eilen istuin kirkossa, Lhpk (=lähetyshiippakunta)-messussa, luterilaisessa sellaisessa. Kyyneleet tulivat silmiini. Mitä armoa saankaan kokea: kuulen Jumalan armon sanoja, evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta, joka on sovittanut minut Jumalan kanssa. Saan uskoa syntini anteeksi, sillä totisesti tunsin ja tunnen, että olen inhimillisesti ajatellen mitätön ihminen. Teen paljon käsitöitä ja kuuntelen samalla nettisaarnoja, ne ovat mielenkiintoisia ja hoitavia. Pöyryn Markuksen 1. Ms kirjan opetusta kuuntelin eilen, 2. luvu...