pau-kotimbnetfiphakkola.blogspot.com

Asumme erityisen kauniissa maassa. Olipa mikä vuodenaika hyvänsä, aina on kaunista. No, tietysti sellainen römppökeli ja räntäsade ei varsinaisesti upeaa ole, mutta niiden kautta aukeaa piankin uusi, entistä kauniimpi vaihe luonnossa. Tänä aamuna on lunta, valkoista, kirkasta, jouluista! Punainen taivaanranta uimaan kävellessäni. Puhdas vesi meressä ja mahdollisuus pulahtaa sinne. Ystävällisiä ihmisiä pukuhuoneessa, vanhoja tuttuja kaikki jostain yhteyksistä. Kotiin palattuani syön lämmintä riisipuuroa, eilen keitin - piti lämmittää, ei ollut enää lämmintä... Itse poimimiani mustikoita puuron kanssa. Nekin puhtaasta luonnosta, omin käsin metsästä kerättyjä monien ajatusten saattelemina. Onneahan tämä on. Kiitollisuus täyttää mielen. Ja puoliso siellä sairaalassa odottaa ja on iloinen, kun menen. Tässäpä aineksia kiitollisuuteen yhdelle pienelle ihmiselle. Mikä on ihminen, että häntä muistat; ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?

Kuopuksemme menee naimisiin lauantaina, kolmen yön päästä. Olen onnellinen hänen puolestaan ja hänen nuorikkonsa puolesta. 20 vuotta ja rapiat päälle on molempien ikä. Kesä ja koko elämä avautuu heidän eteensä. Voin vain kiittää Jumalaa, että saan nähdä lapseni avioituvan ja olevan onnellinen. Tämä nuorin on erityinen Jumalan lahja minulle. Hänen kanssaan olen viettänyt kahdestaan eniten aikaa lapsistamme. Kiitollisena mutta kaihoten luovun olemasta hänen lähin omaisensa lauantaista lähtien ja annan sen vastuun ja ilon hänen vaimolleen Karoliinalle. Kiitos Jumala lapsista, erityisesti tästä kuopuksestamme. Siunaa hänen elämäänsä runsaasti jatkossakin kuten olet siunannut alusta lähtien. Aamen. Mutta tavoitelkaa kaikkein arvokkaimpia armolahjoja! Nyt minä osoitan teille tien, joka on verrattomasti muita parempi.  Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.  Vaikka minulla olisi p...

Vastaan haasteeseen, jonka sain Sylviltä; kiitos :) Hän haluaa kuulla hyvän mielen hetkistäni. Tässä joitakin: 1. Kun istun mieheni Arin luona, hän katsoo minua silmiin ja hymyilee. Ei ole itsestään selvää, että puoliso suo vilpittömän, rakastavan hymyn, joka ulottuu silmiin asti. Hyvä mieleni on huipussaan! 2. Keväällä puhkeavat ensimmäiset kukkaset. Sylvin sivun krookukset melkein nyrjäyttivät sydämeni, niin kovasti ne koskettavat minua. Elämä jatkuu, elämä voittaa! 3. Hyvä mieli on pilvissä, kun lapsenlapseni sanoo puhelimessa MUMMO ja saman tien hän sanoo PAAPPA! Sara on vajaa 2-vuotias. 4. Isäni nukkui pois viikko sitten. Hyvä mieli on siitä, että äiti ja nuorin veljeni menivät paikalle Jumalan johdatuksesta juuri, kun isä oli vetänyt viimeisen henkäyksensä. Hyvä mieli, että isän kivut ovat loppuneet, uusi elämä alkanut Jumalan armosta, kuten uskon. 5. Hyvä mieli on tietysti paitsi Arista, myös neljästä lapsesta, miniöistä, vävystä, lapsenlapsesta, kolmesta veljestäni, heidän perh...

Miten ihanalta tuntui tänään nousta, kun oloni tuntui suurin piirtein terveeltä! Kiitos Jumalalle, ettei ole särkyjä ja kipuja. Ne huomaa valitettavasti usein vasta sitten, kun niitä on, mutta harvemmin muistaa kiittää niiden poissaolosta. Kiitosaihe: Arin tulehdusarvot laskeneet hyvää vauhtia, ja hänen kuntonsa oli tänäänkin jo parempi kuin eilen. Hän jaksaa istua pyörätuolissa ainakin pari tuntia. Olen aina hyvin onnellinen, kun istun Arin lähellä, ja näen, että hän hengittää hyvin, on levollinen, tyytyväinen ja silmin nähden hyvinvoiva. Ei minulta mitään puutu! Kiitosaihe: lämmin koti, hyvä kirja, kylläinen olo, lämmin vuode odottaa nukkujaansa, Herran Jeesuksen rauha sydämessä! Kaikki minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa.

Kansa on sanonut sanansa, nyt on vielä kahdesta valittava. Ei tullut mieleiseni äänestystulos, mutta ehkä saamme sitä, mitä olemme tilanneet! Rukousaiheena tämä on suuri ja tärkeä. Arin kuume laskenut. Oma flunssani väistymässä. Kiitosaiheita molemmat. Kiitosaiheena vielä nuorenparin onni ja ilo: Herra on hyvä, kiitos hänelle johdatuksesta ihan kaikessa. 18 Herra pitää huolen omiensa jokaisesta päivästä, eikä heidän perintöosansa koskaan häviä. 19 He eivät kärsi puutetta kovinakaan aikoina, nälän päivinä heillä on kyllin syötävää. -Ps 37