pau-kotimbnetfiphakkola.blogspot.com

Nukkumisesta olen kirjoittanut usein, sillä kärsin välillä nukahtamisen vaikeudesta. Sen takia kiitän, että viime yön nukuin hyvin ja levollisesti, sohvalla tosin, mutta kuitenkin. Edellisyönä puolestani en nukkunut paljonkaan, mutta Herra vastasi rukoukseen ja nukuin sittenkin RIITTÄVÄSTI ja jaksoin päivän hyvin. Taannoin olin lapsuudenystäväni kanssa matkalla. Hän on syntynyt unikeonpäivänä ja sen huomasi! Kun sanoimme hyvää yötä illalla, hän nukahti välittömästi. Myös bussimatkoilla hän torkahti tuosta vaan. Toisin oli itseni laita. Laukkasin vessassa iltayöt ihan vain huvikseni, kun ei muutakaan tekemistä ollut unta odotellessa. Kiitos Jumalalle mahdollisuudesta levätä ja nukkua meluttomassa kodissa, lämpimässä ja turvallisessa. Siunaa, Herra, niitä, joilla ei ole tähän mahdollisuutta, vaikka väsyttää. Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, annat minun turvassa asua. -Ps 4:9

En osaa kyllin kiittää siitä, että nukun yöni pääsääntöisesti hyvin nykyisin. On ihmeellistä, että silmiä alkaa väsyttää niin, että on mentävä nukkumaan ja UNI TULEE! Sen tietää se, joka on kärsinyt unettomuudesta. Unettomuuskin voi varmaan traumatisoitua, toisin sanoen, alkaa pelätä sitä, ettei uni taaskaan tule ja se jo aiheuttaa sen, että se pakenee. On aivan toista herätä virkeänä, yön lepo takana, kuin silmät kierossa yrittää jaksaa nousta harmaalta tuntuvaan päivään. Kiitos Jumalalle siis yön unesta! Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.  Ps 4:9 jk. Vaihdoin jo keväisemmän kuvan viime vuodelta: nyt eivät iirikset vielä kuki! Vaihtaisin myös taustan sivuuni ja jotain muitakin juttuja, mutta en muista enkä ole keksinyt, miten se tapahtuu!