Perhejuhlien jälkeen
Aina se monttu on yhtä tympeä, vaikka osaan jo siihen varautua. Monttuun putoamiseni tapahtuu yhtä varmasti kuin Moppe saa illallisensa, aina samassa tilanteessa: ison tapahtuman jälkeen. Samanaikaisesti työni päättymisen aikaan kuoli appeni. Hautajaiset järjestyivät kaksi päivää ennen poikamme häitä. Molemmat isoja tapahtumia. Jännitti, miten mieheni suhtautuu isänsä kuolemaan. Isä kävi viimeksi varmaan kolmisen vuotta sitten sairaalassa miestäni, eli siis poikaansa katsomassa. Oman ikänsä ja sairauksiensa takia hänellä ei ollut myöhemmin enää mahdollisuutta siihen. Koska Ari ei kykene MS-taudin takia puhumaan, hänen reaktionsa ovat olleet voimakkaita aiempina vuosina: hallitsematonta itkua tai naurua, jos tilanne on ollut erityisen kamala tai hauska. Tämän asian hän otti rauhallisesti, vaikka sureekin. Vihkiäiset olivat neljännet ja viimeiset perheessämme reilun seitsemän vuoden sisällä. Jokaisissa Ari on ollut kanssani kirkossa, mutta ei häätilaisuudessa. Ensimmäisillä ker...