Kesä!

Kesä on tullut, vaikka sää on viileä tai suorastaan hyinen ajoittain. Jos jäämme odottamaan kesää siinä mielessä, että on lämmin tai suorastaan helle, se voi mennä ohi, niin että vasta syksyllä herää tajuamaan, että kesä meni jo.

Iloitsen raikkaista aamuista, tuulestakin, kun pukeudun säähän sopivasti. Iloitsen, että pyöräily on minulle helppoa, uiminen meressä ihanaa ja koti oma turvallinen paikkani.

Kiitän lapsenlapsesta, joka on suloinen ja rakastettava. Ikävöin häntä, kun sain leikkiä hänen kanssaan pari päivää. Teimme "hyviä kakkuja", emme "pahoja kakkuja". Laitoimme leikkiruokaa ulkona ja hän keksi muutakin mukavaa, kuten ruohonleikkurin mäenlaskua (muovinen).

Tänään kiitän lapsuudenystävän vierailusta tyttärineen.

Kiitän myös lääkkeistä, joilla voin toivoa pääseväni eroon matalasta kilpirauhasarvosta, kolesterolista ja muista vaivoista.

Kiitän Jumalan jokapäiväisestä huolenpidosta rakkaitteni kohdalla. Jopa minua hän kantaa ja hoitaa, vaikka tuntee mitä tekoa olen.

Psalmista 139 alkujakeet:

Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.


Missä olenkin, minne menenkin,
sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.


Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
 

Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
 

Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
 

Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus on mahdollisuus

Syntymäpäivä äidin, unhoon ei jäädä voi!

Kävellen terveeksi ja ehjemmäksi?