Jumalan armo

Tänään kiitän Jumalan armosta. Tunnen itseni kurjaksi syntisäkiksi, epäonnistuneeksi monella tavalla. On vaikea antaa itselleni anteeksi sitä, etten pysty parempaan, en olemaan sellainen kuin toivoisin.

Ilman armoa olisi mahdotonta jaksaa elää. Siitä nousee kiitollisuus tänä sunnuntai-iltana.

Kommentit

  1. Marianfilosofia4. helmikuuta 2016 klo 16.48

    Minä myös kiitän Jumalan suuresta armosta minua syntisäkkiä ja epäonnistunutta kohtaan. Onneksi raamatusta saa lukea, että Jeesus tuli vain syntisiä ja epäonnistuneita varten, eivät terveet tarvitse parantajaa. Psalmi 103 on parantava lääke, kiitän myös virvottavista psalmeista.

    VastaaPoista
  2. pau6. helmikuuta 2016 klo 12.10

    Raamattuopetuksia ja saarnoja kuunnellessa on niin, niin vapauttavaa kuulla: Tyttäreni, sinun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Tämän saamme tässäkin hetkessä omistaa itsellemme, Tuula ja muut!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiitosaihe

Arin kuume poissa. Antibiootit tehoavat. Mies näytti hyväkuntoiselta. Ihmettelen, miten hän voi niin nopeasti olla kuin ei mitään olisi ollutkaan! Mutta nythän alkaa vasta limailuvaihe. Olen turtunut elämämme aallokkoon. En tiedä, olemmeko ylhäällä aallonharjalla, vai syvällä aallonpohjassa. Ei sillä oikeastaan ole merkitystäkään: pääasia on, että olemme laivassa, jonka ohjaimissa on Jeesus Kristus, elämän ja kuoleman Herra. Hän johdattaa meidät aikanaan oikeaan satamaan ja takaa turvallisen matkan omassa seurassaan, sillä hän on maksanut jo matkamme hinnan ristillä. Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani. -Ps 42:12 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. -Joh 3:16
Lue lisää

Kohti caminoa!

Kuva
Jatkossa kirjoitan tänne paitsi kiitosaiheitani (joita olen laiskasti raapustellut, vaikka aihetta olisi ollut!), myös kuvauksia matkoilta, sikäli kuin onnistun kirjoittamaan niitä kännykälläni. Haastetta riittää, sillä pelihousun repiminen alkaa minulla heti, kun en bonjaa välittömästi... Ja sitä tapahtuu jatkuvasti tietotekniikan alalla.  Ostin vaelluskengät jo monta vuotta sitten. Ne ovat kevyet ja niihin mahtuu hyvin oma pohjalliseni, jota taas hiljaittain muotoiltiin jalkani mukaiseksi, niin ettei vaivaisenluihin tai varpaisiin tule painetta. Olen kävellyt näillä pitkin talvea, käyttänyt kaksia sukkia, joista toiset ovat hyvin ohuet. Kahdet sukat estävät kuulemma jalkoja hiertymästä. Jopa sukkiin pitää jalkojen tottua, ettei äkiksestä tule rakkoja niiden takia. Toivottavasti en kävele näitä loppuun jo ennen matkaa! Nyt sairastan poskionteloitani, yskin ja kröhisen, joten lenkille en pääse toistaiseksi. Espanjaa kohti käymme, jos Jumala suo, kolmen muun naisen ka...
Lue lisää

Uni

Nukkumisesta olen kirjoittanut usein, sillä kärsin välillä nukahtamisen vaikeudesta. Sen takia kiitän, että viime yön nukuin hyvin ja levollisesti, sohvalla tosin, mutta kuitenkin. Edellisyönä puolestani en nukkunut paljonkaan, mutta Herra vastasi rukoukseen ja nukuin sittenkin RIITTÄVÄSTI ja jaksoin päivän hyvin. Taannoin olin lapsuudenystäväni kanssa matkalla. Hän on syntynyt unikeonpäivänä ja sen huomasi! Kun sanoimme hyvää yötä illalla, hän nukahti välittömästi. Myös bussimatkoilla hän torkahti tuosta vaan. Toisin oli itseni laita. Laukkasin vessassa iltayöt ihan vain huvikseni, kun ei muutakaan tekemistä ollut unta odotellessa. Kiitos Jumalalle mahdollisuudesta levätä ja nukkua meluttomassa kodissa, lämpimässä ja turvallisessa. Siunaa, Herra, niitä, joilla ei ole tähän mahdollisuutta, vaikka väsyttää. Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, annat minun turvassa asua. -Ps 4:9
Lue lisää