Kiitos kodista!

Koti ei tuntuisi niin ihanalta turvapesältä, jos sieltä ei joskus astuisi ulos maailmaan. Aika nopeasti alkavat seinät kaatua päälle, pölyt ahdistaa ja mieli masentua.

Mutta lähdepäs ulos kävelemään, kylään tai kauppaan, niin johan on mukava palata takaisin kotiin.

Jumala on johdattanut minulle kotipesän, kyyhkytuvan, joka on kaikin puolin minulle sopiva. Vaikka asun yksin, kuulen ääniä naapurista ja kadulta, mutta ne eivät minua häiritse. Yläkerran vanhusten juttelu kuuluu hiljaisena  ja kodikkaana. Koskaan ei riitaa tai tappelua.

Ikkunastani pidän yhteyttä toiseen eläkeläispariin pitämällä kukkia ikkunalla, niin että Essi-rouvakin voi niistä iloita. Poikkean kutimen kanssa kyseisen parin luona juttelemassa silloin tällöin. Nauramme yhdessä paljon, sillä jotenkin vaan huumorimme on samanlaista.

Jumalan rauha lepää kotini yllä, sillä kuulun Jumalalle, olen hänen lapsensa. En tunne itseäni erinomaiseksi tai mitenkään mallikristityksi. Minulle riittää, että Jumala rakastaa minua pyyteettömästi tällaisena. Itse opettelen hyväksymään itseäni, olen vasta matkalla.

Maanpäällinen kotimme on vain kajastusta taivaallisesta, kuinka suloinen pesä meillä täällä onkaan. Ei meillä ole täällä pysyväistä asuinsijaa, ei meidän pidäkään rakastaa maailmaa niin, että emme kaipaisi jatkuvasti parempaan.

Käsi aurassa, sydän taivaassa. Se on hyvä motto elämässä.

Kommentit

  1. Minua kiinnostaisi kokeilla joskus, kauanko pitää viipyä neljän seinän sisällä, ennen kuin ne alkavat kaatua päälle. Ensimmäiseksi varmaan kaipaisin raitista ilmaa. Ja jos olisi yksin, silloin varmaan myös seuraa alkaisi kaivata kenties muutamassa päivässä.
    Taivaskaipuuni on joskus ilmentynyt myös näin karusti: siellä ei tarvitse enää kärsiä pölystä...

    VastaaPoista
  2. Ulkoilman tarve tulee aika äkkiä. Olen kokeillut pitää pyjamapäivää, mutta harvoin pystyn olemaan koko päivän sisällä ilman, että pitää ainakin käydä nuuskimassa ilmaan ulkona.
    Jos ei ketään näe, niin soittaa pitää sitten ainakin!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus on mahdollisuus

Syntymäpäivä äidin, unhoon ei jäädä voi!

Kävellen terveeksi ja ehjemmäksi?