Luonto

Kaupungissakin on luontoa. Se alkaa heti koti-ovelta minulla. Puita pihassa, kiviä tai lunta maassa, nyttemmin lunta. Vesisateen lotinaa varmaan jo iltamassa.

Tähtiä taivaalla, kun makaa selällään lumihangessa saunasta päin, vaikka vain pienen hetken. Lenkillä ollessa, verhoja sulkiessa tähdet vilkuttavat, kun käännän katseen taivaalle.

Lumi pöllyää kasvoille, viima pyyhkii poskia. Narinaa kenkien alla pikku pakkasella tai vähän kylmemmällä.

Auringon paiste kasvoilla, punaisen sävyt taivaan rannassa, sininen taivas. Harmaat pilvet maata viistäen.

Kiitos, Jumala, Suomen kauniista luonnosta ja kotimaasta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus on mahdollisuus

Syntymäpäivä äidin, unhoon ei jäädä voi!

Kävellen terveeksi ja ehjemmäksi?