Aamukohtaamisia

Olen käynyt kesän aikana eräällä yleisellä laiturilla uimassa. Tai siis meressä tietysti uimassa, mutta laituri on mukava sen takia, että saan sukat hiekatta kenkiin.

Hyvin useina aamuina tapaan entisen kollegan laiturilla. Emme ole olleet samassa työpaikassa varsinaisesti, mutta tunnemme toisemme joistakin yhteyksistä; Vaasa on pieni kaupunki tässä mielessä.

Nämä ovat olleet kohtaamisia, hauskoja, eivät sangen syvällisiä, mutta miellyttäviä. Jokainen kohtaaminen on tärkeä. Yksinäisyyttä on paljon, itsekin sitä koen. Ehkäpä yksinäisyys on jokaisen ihmisen kokemus jossain elämän vaiheessa.

Yksin oot sinä ihminen,
kaiken keskellä yksin,
sanoo runoilijakin.

Yksin me synnymme, yksin täällä lähdemme.

SINUUN, HERRA, MINÄ KUITENKIN TURVAAN
JA SANON:
"SINÄ OLET MINUN JUMALANI!"
-Ps 31:15

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus on mahdollisuus

Syntymäpäivä äidin, unhoon ei jäädä voi!

Kävellen terveeksi ja ehjemmäksi?