Kiitollisuus ystävistä

Ystävän ja kaverin määrittely vaihtelee. Lähiystäviä ei voi olla monta, mutta on ihmisiä, joita sanon mielelläni ystäviksi, sillä he ovat enemmän kuin kavereita. Facebookhan on täynnä "kavereita", vaikka moni heistä saattaa olla hatarasti tuttu.

Tapasin joka tapauksessa menneellä viikolla pari merkityksellistä ihmistä. Keskustelut olivat syviä ja avartavia. Puuro, jota keitetään kaksi minuuttia, maistuu erilaiselta kuin puuro, joka muhii kannen alla tunnin tai kaksi.

Maija-ystävällä on erityinen lahja kysyä oikeita kysymyksiä. Ne ovat kuin tiedonsanoja. Kauan pitää miettiä vastausta. Eikä sitä ole tarkoitettukaan kuin lähinnä itselleni.

Puurokattila jäi matkan jälkeen vielä hautumaan sisälläni, vastauksia ja kysymyksiä mietin.

Kotona lisäksi odotti syvällinen kirje ja runokirja, joka puhuu minun sisimmän kieltäni, sen tiedän. Ja toiselta ystävältä oli tullut kirja, josta saan ammentaa hengellisestä kaivosta, jonka vesi on raikasta ja puhdasta.

Kiitokseni Jumalalle on kovin köyhä ja vaatimaton, mutta se tulee sydämestä: kiitos ystävistä!

Kommentit

  1. Ystävien arvo iän myötä vaan kasvaa. Niiden, jotka jaksaa vuodesta toiseen. Ja vaikka hekään eivät ole täydellisiä, niinkuin ei ittekään ole, niin yhteisen tien rämpiminen on niin suuri asia, että sitä varmaan vielä Taivaassakin ihmetellään. Todella tyhmä on se joka ystävyyttä väheksyy. ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus on mahdollisuus

Syntymäpäivä äidin, unhoon ei jäädä voi!

Kävellen terveeksi ja ehjemmäksi?