Odottamisen ihanuus
Olen asunut yksin nelisen vuotta sen jälkeen, kun nuorinkin lapsista lähti ensin armeijaan ja sitten muualle opiskelemaan. Puolisoni on asunut palvelutalossa ja nyttemmin sairaalassa yhteensä yli 20 vuotta.
Itselleen leipominen ja ruuanlaitto ei ole niin hauskaa kuin se, että joku on tulossa. Silloin voi "luvan kanssa" leipoa ja tietää, että syömämiehiä riittää.
Huomenna on lapsenlapsemme ristiäiset täällä Vaasassa ja Espoossa ja Tampereella asuvat poikamme vaimoineen ovat tulossa juhlaan. On kiitollinen ja hyvä mieli. Olen saanut leipoa ja laittaa ruokaa mielin määrin.
Lisäksi minua "tarvittiin" siivousapuna ristiäiskodissa eilen ja sekin tuntui mukavalta. Jos kukaan ei tarvitse eikä kaipaa, elämä on ikävämpää kuin jos voi olla iloksi jollekin.
Mieheni ei ole tulossa ristiäisiin, mutta hänpä rukoilee siellä missä on. Aina ei elämä mene oman tahtomme mukaan, mutta meidän tehtävämme on rakentaa niistä tarvikkeista, mitkä meille annetaan.
Opettelen ottamaan asioita Jumalan kädestä. Jatkuvaa koulussa oloa tämä on, mutta niin sen kuuluukin olla.
Itselleen leipominen ja ruuanlaitto ei ole niin hauskaa kuin se, että joku on tulossa. Silloin voi "luvan kanssa" leipoa ja tietää, että syömämiehiä riittää.
Huomenna on lapsenlapsemme ristiäiset täällä Vaasassa ja Espoossa ja Tampereella asuvat poikamme vaimoineen ovat tulossa juhlaan. On kiitollinen ja hyvä mieli. Olen saanut leipoa ja laittaa ruokaa mielin määrin.
Lisäksi minua "tarvittiin" siivousapuna ristiäiskodissa eilen ja sekin tuntui mukavalta. Jos kukaan ei tarvitse eikä kaipaa, elämä on ikävämpää kuin jos voi olla iloksi jollekin.
Mieheni ei ole tulossa ristiäisiin, mutta hänpä rukoilee siellä missä on. Aina ei elämä mene oman tahtomme mukaan, mutta meidän tehtävämme on rakentaa niistä tarvikkeista, mitkä meille annetaan.
Opettelen ottamaan asioita Jumalan kädestä. Jatkuvaa koulussa oloa tämä on, mutta niin sen kuuluukin olla.
Kaikki minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa.
Kommentit
Lähetä kommentti