Jeesuksen nimessä on voima

Koin tänä yönä klo 4.30 järkyttävän tapauksen. Heräsin julmettuun kolinaan, johon tajutonkin olisi herännyt, ja nousin ylös.

Menin eteiseen ja näin jonkun seisomassa käytävän päässä. Farkut varmaan, musta huppari ja kommandopipo päässä. Karjaisin tai huusin, en tiedä, miten sen tein, mutta en kuiskaillut kuitenkaan:

Jeesuksen nimessä, ulos!
Tyyppi otti piponsa pois jossain vaiheessa, kai halusi osoittaa, millainen komeus huusholliini astui. Nuori mies, vaaleahko kihartava tukka, ei varsinaisesti pelottava ilmestys, mutta ajankohta ja huusholli väärä joka tapauksessa.

Kävelin hänen ohitseen eteiseen, näin kaatuneen kenkähyllyni ja avasin oven. Komensin hänet samalla käskysanalla ulos ja hän meni. Oli jonkin verran kaljoissa.

Jotain sananvaihtoa kävin hänen kanssaan, suomenkielinen mies.

Kenkäteline on levällään eteisessä. Yläkerrasta kuului ääniä, hekin varmasti heräsivat, ehkä joku muukin, en tiedä.

Se on varmaa, että Jumala valvoo omiaan, tietää tarkasti ja kuulee huudot. Psalmi 91 tuli minulle entistä rakkaammaksi:

 Se, joka asuu Korkeimman suojassa
ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa,
sanoo näin: "Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan."

Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta
ja pahan sanan vallasta.

Hän levittää siipensä yllesi,
ja sinä olet turvassa niiden alla.
Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi.

Et pelkää yön kauhuja
etkä päivällä lentävää nuolta,
et ruttoa, joka liikkuu pimeässä,
et tautia, joka riehuu keskellä päivää.

Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä
ja ympäriltäsi kymmenentuhatta,
sinä säästyt.
Saat omin silmin nähdä,
miten kosto kohtaa jumalattomia.

Sinun turvanasi on Herra,
sinun kotisi on Korkeimman suojassa.
Onnettomuus ei sinuun iske,
mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi.

Hän antaa enkeleilleen käskyn
varjella sinua, missä ikinä kuljet,
ja he kantavat sinua käsillään,
ettet loukkaa jalkaasi kiveen.
Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn, tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen.

Herra sanoo:
"Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun.
Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä.
Kun hän huutaa minua, minä vastaan.
Minä olen hänen tukenaan ahdingossa,
pelastan hänet ja nostan taas kunniaan.
Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä, hän saa nähdä, että minä autan häntä."

Oven on täytynyt jäädä napsahtamatta lukkoon, kun illalla palasin saunasta. Tästä lähtien varmistan oven varmasti monta kertaa. Sen verran jäi hurja olo kokemuksesta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus on mahdollisuus

Syntymäpäivä äidin, unhoon ei jäädä voi!

Kävellen terveeksi ja ehjemmäksi?