Kiitos elämästä

Olin ensi kertaa elämässäni kuntosalilla, vähän kuin vahingossa. Sain lahjakortin ystävältäni ja hänen kanssaan temppuilimme siellä puolitoista tuntia. Ihan mukavaa oli.

Kerran kesässä pitää kastua sateessa. Se tapahtui tänään, kun pyöräilin kotiin edellä mainitusta paikasta. Lämmin sade, syksyä ilmassa. Hyvältä tuntuu!

Ilo siitäkin, että on koti, turvapaikka, jossa elää ja olla.

Minä menen valmistamaan teille sijaa,
että tekin olisitte siellä,
missä minä olen.

Ja tien sinne te tiedätte!
Joh 14. luvusta.

Mitä se onkaan kerran, kun Jumalan armosta saamme olla perillä todellisessa kodissa, Isän luona! Sitä voimme vain aavistella, sillä Raamattu ei siitä paljon kerro. Sanat eivät riitä kertomaan, sillä niin suuri ero on taivaallisen ja maallisen kodin välillä, vaikka jälkimmäinen olisi kuinka ihana.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus on mahdollisuus

Syntymäpäivä äidin, unhoon ei jäädä voi!

Kävellen terveeksi ja ehjemmäksi?