Kiitosaihe

Kiitos Jumalalle, että erään rakkaan ihmisen verikoetulokset olivat normaalit. Ei valkosolut koholla. Kiitos, kiitos!

Hyviinkin uutisiin turtuu nopeasti ja normaalitulokset ovat itsestään selviä. Niin ei kuitenkaan ole.
Sillä kaikesta kiittää mä saa-an,
hyvää Jumalaa,
sanotaan laulussa.

Elisabeth Elliot kirjoittaa johdatuksesta. Aivan ensimmäiseksi hän osoittaa mallirukouksen. Mikäpä se voisi muu olla kuin Isä meidän -rukous.

Raamatussa tuo rukous on hiukan eri sanoin evankeliumeissa. Vasta hiljan ymmärsin, mistä se johtuu, kun joku itseäni viisaampi kirjoitti asiasta:

Jeesus opetti todennäköisesti kymmenissä ja sadoissa paikoissa ihmisiä. Hän puhui samoja asioita, uudestaan ja uudestaan. Niitä tärkeimpiä. Niinhän nykypäivän evankelistakin tekee! Toistaa samoja asioita, vähän eri sanoin, hiukan eri painotuksin tilanteesta johtuen.

Isä meidän -rukous on niin tuttu, että emme osaa ottaa sitä tarpeeksi vakavasti ja todesta. Coleridge on sanonut (Elliot kirjoittaa):

Monia totuuksia pidetään yleisesti niin tosina,
että ne menettävät totuuden voiman
ja jäävät voimattomina sielumme makuualkoviin.

Elliot kertoo näin olleen itsellään em. rukouksen suhteen. Jo lapsena hän oppi sen, ja viisasta onkin, että lapselle opetetaan rukouksia, virsiä ja Raamatun jakeita, vaikka hän ei vielä niitä ymmärräkään. Näin olen itsekin toiminut.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän saan irti tuosta rukouksesta ja sitä useammin toistan sitä, koska olen ymmärtänyt, että se sisältää kaiken, millä on todella arvoa elämässä.

Isä meidän -rukous tarjoaa viitekehyksen kaikille rukouksille, myös rukoukselle:
Johdata minua, Herra, näytä minulle, mitä minun tulee tehdä."

Tässäpä evästä tälle päivälle. Rukoilemisiin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus on mahdollisuus

Syntymäpäivä äidin, unhoon ei jäädä voi!

Kävellen terveeksi ja ehjemmäksi?